perjantai 19. joulukuuta 2014

Maailmanympärimatka numeroina

Matkan suunnittelu- ja toteutusvaiheet ovat takana ja on jälkinäytöksen aika. Tästä alkaakin reissun "purku & pohdinta" -vaihe, ja siihen varaan koko ensi vuoden. Mutta nyt numeroita tauluun ja hetki henkeä. Hyvää joulua!

Matka-aika: 1.9. - 16.12.2014
Päivät: 107
Yöt: 106

Valtiot: 10

Lennot: 16
Lentokilometrit: 51 452
Lentoyhtiöt: 9
Lentokentät: 15
Lentokenttäyöt: 4

Valuutat: 9

Hostellit: 31
Motellit: 1
Hotellit: 2

Kokonaiskustannukset: 11 082 € (103,57 €/pv)

Valokuvat: 10 768
Videoleikkeet: 162

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Maailmanympärimatka – TJ 1

Tässäpä tulee viimeinen leppoisa sunnuntaisivallus ennen matkaa. Vaikka kone nousee vasta tiistaiaamuna, teknisesti ottaen rinkan selkään noston ja Tikkurilan myötä reissu alkaa jo huomenna. Aamupäivällä käyn luovuttamassa asunnon avaimet vuokranantajalle, ja sen jälkeen vetelen viimeiset henkäykset Hämettä.

Hämeenlinna onkin ollut verraton paikka asua. Harmillista sinällään, että liikkuminen Suomen takametsille useamman kerran kuukaudessa sisältää raskauttavia epäkäytännöllisyysnäkökohtia. Neljässä vuodessa sen tajusin. Mutta kelpo irtiotto 2011–2014 silti oli. Suomessa on 320 kuntaa, ja olisihan se huimaa "testata" kaikkia.

Maailmankierros on rattoisaa tehdä länteen päin, eli "aikaa karkuun". Tällöin tavallaan annetaan takaisin matkustamiseen käytettyjä tunteja. Miinusvyöhykkeiden ansiosta kolme tuntia kestävä Lontoon lento liikuttaa kellon viisaria vain tunnilla eteenpäin, ja esim. 11 tuntia kestävä Lontoo–Los Angeles näyttäytyy kellotaululla vain kolmena tuntina. Tässä matkassa voiton vie kuitenkin kaksi tuntia kestävä Samoa–Fidži, jonka lento alkaa klo 8.15 ja päättyy klo 8.15. Kätevää.

Tätä vastoin itään matkustetaan "aikaa vastaan", jolloin "menetetään tunteja" ja "syödään aikaa". Asia ei tietenkään ole täysin yksiselitteinen, mutta ilmeisimmin yleensä länteen päin matkustaminen aiheuttaa aikaerorasitusta (jet lag) vähemmän. Toki pienin harppauksin hitaasti edeten itäinenkään suunta ei kerkeä sekoittamaan palloa.

Päivämääräraja on oma lukunsa. Rajan tuntumassa voi kirjaimellisesti omilla silmillään nähdä joko menneeseen tai tulevaan, omasta sijainnistaan riippuen. Mentäessä rajan yli idästä länteen siirrytään seuraavaan päivään ja lännestä itään edelliseen päivään. Jäikö siis eilinen kaivelemaan? Itäinen reissu voisi pelastaa, mutta plusmerkkisen aikaeron (+9/+10) ja matkaan kuluvan ajan vuoksi eilisen tavoittaminen voi olla todellista aikaa vastaan taistelua.

Rinkka on pakattu ja kevyt on. Syksy on poikkeuksellisen kiva. Tietokoneen puran säilytykseen vasta klo 16.05 alkavan Suomi–Ruotsi-maaottelun keihäskilpailun jälkeen.

Matkamies oon.


perjantai 29. elokuuta 2014

Maailmanympärimatka – pakkaaminen

Mitä mukaan? Oheinen sekava lista antaa vastauksen.

- Rinkka 75L
- Reppu (käsimatkatavaroille, hengailuun)
- Makuupussi
- Gore-Tex-lenkkarit (jalkaan)
- Sandaalit
- Lippis
- Vaihto- ja varavaatteita
- Villasukat
- Neulesormikkaat
- Kevyt ulkoilutakki
- Sadeviitta
- Hyttysverkko
- Riippulukko
- Retkeilijän ensiapupakkaus
- Ripuli- ja allergialääkkeitä
- Hygieniavälineet
- Sakset
- Purkinavaaja
- Lusikka
- Teippiä
- Narua
- Aurinkolasit
- Aurinkovoide
- Uimahousut
- Muovipusseja
- Minigrip-pusseja
- Taskulamppu
- Kamera
- Tablet-pc
- Kännykkä
- MP3-soitin
- USB-muisti
- Verkkovirta-adapteri
- Kynä
- Korvatulppia
- Rahavyö
- Passi
- Pankkikortti
- Luottokortti
- Eurooppalainen sairaanhoitokortti
- Paperitulosteet kaikista matka-asiakirjoista
  (passi, viisumit, lentoliput, majoitusvaraukset, bussiliput, kartat, oppaat)
  Tulosteiden lisäksi kaikki matka-asiakirjat ovat tallennettuina sähköpostiin.

Kuten heti huomaa, ei listalta löydy rinkan sadesuojaa. Hankin laadukkaan erillisen sadesuojan vain huomatakseni, että rinkassa on oma (hyvin piilotettu) sadesuoja. Entä sadeviitta vai sadevarjo? Tätä pohdin ja päädyin viittaan. Ajatus rinkka selässä sadevarjon kanssa heilumassa ei houkuta. Mutta jos mieli muuttuu, ostan matkalla varjon. Myös käsidesi jää pois. Ostan senkin matkalla jos kutsun kuulen.

Miltei kaikki pakataan muovipusseihin. Elektroniikan pakkaan Minigrip-pusseihin ja vaatteet yms. tavallisiin läpinäkyviin muovipusseihin. Samoin kaikki tulosteet ja matkustusasiakirjat säilötään muovipusseihin. Erityisesti passi on hyvä pakata kosteudelta turvaan.

Kaikkea saa matkan aikana hankittua, joten stressiä pakkaamisesta ei ole syytä ottaa. Yllä oleva viitteellinen lista on jo sen laatuinen, että sillä pääsen hyvin alkuun – kenties jopa loppuun. Eihän tämä nyt mikään apocalyptic extreme survival life & death -kierros ole. Tai sen näkee sitten.

TJ 3

maanantai 25. elokuuta 2014

Maailmanympärimatka – TJ 7

Kohta h-hetki alkaa olla todella lähellä! "Pian mennään ja kovaa."

Islannissa ennätettiin jo antaa korkeimman asteen ilmailuvaroitus Bardarbunga-tulivuoren vuoksi ja evakuoinnit aloitettiin. Tämä punainen varoitus kuitenkin muutettiin eilen oranssiksi. Yle uutisoi, että tutkijoiden mukaan Bardarbungan purkaus voisi aiheuttaa tuhkapilven, joka haittaisi Atlantin ylittävää ja Pohjois-Euroopan lentoliikennettä. Itselläni olisi Islannin reissu Lontoosta käsin 9.–15.9., jonka jälkeen suunta on Atlantin yli. Katselee nyt, miten asiat menee. No worries.


TJ 25 -postauksen hankintalistan sisältö on nyt hankittu, ja kamerakin tuli postista. Muutamia majoituksia olen varaillut ja ostanut bussipassit Australiaan sekä Uuteen-Seelantiin. Ausseihin hankin Greyhoundin Mini Traveller -passin Sydneystä Brisbaneen ja Uuteen-Seelantiin Strayn Jill-passin Pohjoissaaren kiertämiseen. Passit ovat joustavia ja matkan varrella voi hypätä kyydistä pois ja takaisin niin monta kertaa kuin haluaa. Busseja kulkee tiuhaan. Tämä soveltuu hyvin Australian rannikon kiertelyyn kuin Seelannin hittistoppien omatahtiseen tutkimiseen. No worries.

Trooppisella Fidžillä toimii seikkailuyritys "Awesome Adventures Fiji", jolta varasin kolmen saaren kiertelypaketin kuljetuksineen, majoituksineen ja ruokineen. Fidžillä suunta on siis Nadiin lennon jälkeen Yasawa- ja Mamanuca-saarille. Saarille ei pääse ilman etukäteen varattuja majoituksia eikä Yasawa-saarilla ole ruokakauppoja, joten päästin itseni helpolla ja tilasin koko kattauksen etukäteen. Jos saarten majoituksissa on täyttä eikä etukäteisvarauksia ole, ei saarille välttämättä pääse. Tämä onkin koko reissuni ainoa pakettimatkamainen pala.

Näiden lisäksi olen lataillut ja tulostellut netistä karttoja ja tiiviitä turistioppaita. Jokaisesta kohteesta tulostan mukaan nähtävyyslistan, jotta matkan päällä voisin päästä kunnon suorittamisen makuun listoja läpikäydessäni. Tabletin ja nettiyhteyden toimimisen varaan en laske paljoakaan. Hostellien järjestämät retket ja kiertoajelut saattavat päästä testiin. Niin ikään myös julkinen liikenne joka kohteessa tulee pääsemään tehokokeiluun. Sinällään pidän kävelystä, joten myös jalkakilometrejä voi tulla kertymään runsaastikin. Tässä kohden askelmittari saattaisi olla hifistelyn kannalta kiintoisa hankinta.

Julkiseen liikenteeseen liittyen eniten jänskättää Los Angelesin metropolin julkiset, joiden huhutaan olevan heikolla tolalla. Kuitenkin, olen kuullut useiden käyneen siellä menestyksekkäästi vain julkisiin turvautuen, joten minä jatkan sitä trendiä. Losin hostelleista sen verran, että majoitun ensin Venice Beachin tuntumassa ja sen jälkeen Hollywoodissa. Foorumeilla ovat paljon vinkkailleet välttämään alueita Compton ja Inglewood, jotka ovat tunnettuja hieman huonomaineisempina jengialueina. Comptonhan mainitaan "rap-lauluissa" melko moneen kertaan. Varsinkaan pimeällä siellä ei kuulemma ole juurikaan mitään kivaa tekemistä.

"Maailmanympärimatkaa" on perusteltua käsitellä useina toisistaan erillisinä pienmatkoina, jotta sitä olisi mielekästä suunnitella. Taannoin sanoin, ettei liikaa suunnitelmia. Ei niitä edelleenkään liikaa ole; kunhan vain joitain kulmakiviä olen pystytellyt. Hyvin herkästi tulee aivan liikaa pähkäiltävää yhdelle ihmiselle. Aktiviteettien perässä en ole (sukellus, surffaus, benji-hyppy, riippuliito, laskuvarjohyppy, koskenlasku, melonta, kiipeily...). Lähinnä ajatuksissa on vain mennä ja katsella, pienellä poikkeusmarginaalilla höystettynä. Loppujen lopuksi kaikkihan nämä ovat vain ihmisen suunnitelmia. Mutta hyvähän se on jokin strategia olla, jotta sitä voisi muuttaa.

Monet ovat tokaisseet, että olenpa rohkea. Rohkeudesta en tiedä, testaan vain matkustelua; onhan se muodikasta. Toisaalta en halua tätä vähätelläkään. En edes tunne itseäni kovinkaan matkusteluhenkiseksi enkä varsinaisesti ihannoi matkustelua tai "maailman näkemistä". Itseäni siteeratakseni, olen jokseenkin paikallaan pysyvää sorttia. Tai sitten kyse onkin juuri siitä, että sementti on viimein murentunut. Motivaatiotahan tällaiseen omatoimimatkaan ponnistaminen vaatii. Energiaa on edelleen, joskin alkukesän tohinat ovat nyt tasoittuneet vakaaksi keskittymiseksi hyvään maailmanympärisuoritukseen.

Viikko jäljellä.

perjantai 15. elokuuta 2014

Maailmanympärimatka – kahdenkympin tabletti!

Joka päivä ei tule mahdollisuutta ostaa parikymppiä maksavaa taulutietokonetta; halvimmat näkemäni ovat kiikkuneet yleensä noin 40 euron tuplahinnoissa (huhhuh!). Mutta nyt onnisti: eräs yritys kauppasi uutta Android nelosella varustettua pyöritintä 22 eurolla! Muutaman päivän perästä postiin kopsahti paketti, jonka sisältä paljastui täysin uusi kaikissa suojamuoveissaan oleva kiinalainen 7" tabletti. Kosketusnäyttö toimii hyvin ja valmiiksi asennetuista sovelluksista löytyy jopa jonkinlainen navigaattori. Laitteessa on myös mm. kamera, mikrofoni, usb- ja kuulokeliitäntä sekä paikka TF-/MicroSD-kortille.

Näin muodoin joudun siis pyörtämään päätökseni olla hankkimatta tietokonetta matkalle. Tätä ei tarvitse vakuuttaa eikä haittaa jos rähjääntyy/varastetaan. Tällä tekniikan hintaihmeellä koitan wifi-verkkoja metsästellä, ja lataan siihen reippaasti tietoa ja karttoja matkakohteista offline-tilassa tarkasteltavaksi. Periaatteessa voisin laitteen kautta säännöllisesti varmuuskopioida kameran kuvia ulkoiselle muistille. Gmailin käyttäjänä minulla on tosin Google Drive -palvelussa 15 gigatavua tallennustilaa, joten olosuhteiden sen salliessa pidän nettivarastoinnin ensisijaisena. Koneen speksit alimpana.







Laitteen teknisiä tietoja

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Maailmanympärimatka – TJ 25

Nolo, tylsä & kulunut sanonta alkuun: vähiin käy ennen kuin loppuu. Alkukesän äkkinäiset lentotilaukset alkavat hiljalleen nostatella pieniä suorituspaineita. Minään ehdottomuutenahan en ole maailmanympärimatkaa pitänyt edes lentojen tilauksen jälkeen, mutta nyt alkaa vahvasti jo näyttää siltä, että kierrokselle lähtö on käsillä. Matkareitin käsittelinkin jo aiemmissa postauksissa, joten siihen en enää sen seikkaperäisemmin puutu.

Pitkin kesää olen joitain pieniä etukäteishankintoja tehnyt. Niistä mainittakoon riippulukko, matka-adapteri, rinkan sadesuoja, rahavyö, uusi pankki- ja luottokortti, aurinkolasit, retkeilijän ensiapupakkaus, ripulilääke, hyttysverkko, kamera ja lisämuistikortti. Vielä koetan jostain löytää käveltävät kengät ja ehkä myös halvan muutaman euron sadeviitan. Kieltämättä käsidesi ja lisäpakkaus rakkolaastareita voisivat olla paikallaan. Kummasti se matkavakuutuskin puhuttelee, joskaan ei paljoa. No voihan perunakeitto, eipä ole mitään hattuakaan.

Uuden kameran hankinta olikin sitten kokonaan oma tappelunsa. Entinen vain päälle vuoden vanha pokkarikamerani alkoi reistailla ja lopulta hajosi tiputettuani sen lattialle keväällä. Kyseessä oli 150–200 euron hinnoissa liikkunut Olympus VR-310. (Ko. Olympuksella otettuja kuvia löydät klikkaamalla tässä blogissa oikealla olevan "Navigoi tästä!" -listan "valokuvaus"-linkkiä.) Ajankohta Olympuksen särkemiselle oli otollinen, sillä nyt jouduin vielä ennen maailmanmatkaa raapimaan päätäni kamera-asioillakin.

Koska matkakuluista ei ollut puutetta, päätin selvitä halvalla. Selailin netti-ilmoituksia ja -kauppoja, ja hetken päästä silmiin osui erään yrityksen kauppaama uusi Olympus VG-150 -malli. Kyseessä on budjettiluokan peruskamera, jota tavallisesti myydään noin 80 euron hintaan. Minua tosin lykästi, sillä sain kameran 8GB:n muistikortilla hintaan 35 euroa! No pakkohan se oli poistaa ja kokeilla.

Hetken laitetta testailtuani tulin siihen tulokseen, ettei Olympus VG-150:n kapasiteetti riitä täyttämään tällaisen kaukomatkan tarpeita; kuvien on oltava varman ja tasaisen tarkkoja sekä laadukkaita. Ehkä jopa hieman hämmästyin laitteen kovin "maltillista" suorituskykyä, mutten sen enempää tässä viitsi ryhtyä sitä haukkumaan. 35 euron hintaiseksi vehje on varmasti joka euron väärti siinäkin mielessä, että se on hyvin pieni, kevyt ja virtapihi. Nimittäin, kyseistä mallia mahtuu taskuun helposti pari kolme! Annan sen lahjana pois ja toivon, että siitä riittää iloa. Yhden mökkireissun ja synttärien ajan kerkesin sitä testailla.

Tällaiselle retkelle kamera on eittämättä yksi tärkeimpiä matkatavaroita, ja taskunpohjalta olisi syytä löytyä edes jonkinmoista vääntöä. Mitähän lienee kuvittelin, kun ajattelin siinä säästää? Olympus VG-150 -episodista kiukkuuntuneena pelasin varman päälle ja kävin koppaamassa nettikaupasta pitkän linjan luottomainetta omaavan Canon Powershot -sarjan yksilön muutamat arvostelut ja autenttiset testikuvat nopeasti selailtuani. Sen enempää mallimerkinnällä kehuskelematta, tuote on tälle piknikille varmasti riittävän hyvä. Varusteluun kuuluu mm. 16 megapikseliä, 16x optinen zoom sekä optinen kuvanvakain. Kieltämättä sopivalta kuulostaa, kunhan nyt ensin postista tulee.

Olen päättänyt olla hankkimatta läppäriä tai tablettia. En tarvitse kyseisiä hyödykkeitä muutenkaan, joten miksipä sortua niihin lyhyellä matkallakaan. Se toki tarkoittaa sitä, että päivitän blogia vain mahdollisuuksien ja jaksamisen mukaan, toisinaan ehkä hyvinkin harvoin. Samalla kohtaan sen tosiasian, etten saa kuvista säännöllisesti varmuuskopioita. Jos muistikortti häviää/kamera varastetaan, kuvat menevät samalla. Ehkä yritän netistä löytää jonkin tallennustilan, jonne (aina koneen äärelle päästessäni) voin ladata kuvat täyslaatuisina tiedostoina talteen.

Edellä mainitun lisäksi, ennen matkan starttia tilaan vielä pari bussipassia ja ehkä joitain majoituksia. Niistä enemmän tuonnempana. Mikäs kiire tässä – kesä on kesken.

Tavallaanhan maailmanympärimatkani ensimmäinen stoppi on kotoisassa Tikkurilassa, jonka nähtävyyksien jälkeen matka jatkuu bussilla lentokentälle.



tiistai 24. kesäkuuta 2014

Maailmanympärimatka – TJ 70

Lennot oheiselle reitille on varattu, vahvistettu, lukittu ja ostettu ilman peruutusmahdollisuutta. Iskuetäisyydelle lentokentästä hoidan itseni 1.9., ja kone nousee kohti Lontoota aamulla 2.9.
-------------------------------------
1. Lontoo (UK)
2. Keflavik (Islanti)
3. Los Angeles (Kalifornia, USA)
4. Honolulu (Havaiji, USA)
5. Upolu Island (Samoa)
6. Nadi (Fidži)
7. Auckland (Uusi-Seelanti)
8. Sydney (Australia)

9. Brisbane (Australia)
10. Singapore (Singapore)
11. Kuala Lumpur (Malesia)
12. Pariisi (Ranska)
-------------------------------------
Lisäksi tänään kävin hieman fiilistelemässä ja nautiskelemassa hepatiitti- ja kurkkumätä-jäykkäkouristuspiikkien suloista antia kumpaankin olkapäähän. Seuraava "hepatiittisatsi" herkutellaan kuukauden päästä ja kolmas kuuden kuukauden kuluttua. Nyt (lihaksikkaissa ja komeissa Arnold-) olkapäissäni juhlii vienohko jomotus ja eipä huvita salille lähteä, ei liiemmin edes käsiä nostella. Viheliäinen pistoksellinen lihasjunttura selvästi voimistuu iltaa kohden ja kuulemma yöllä todellinen herkku ja päänäytös vasta alkavatkin!

Onneksi lavantautirokote on sentään nieltävä: yhteensä kolme enterokapselia joka toinen päivä noin kuukautta ennen matkaa. Mutta se mikä piikeissä säästetään, vatsan seutuvilla hävitään, mikäli luvatut sivuvaikutukset soluttautuvat suolistoon. Yhdistelmärokote A- ja B-hepatiittiin (Twinrix Adult) ei ole ilmainen: 54,05 €/laaki. Hepatiittirokotuskustannukset ovat siis yhteensä 162,15 €. Lavantauti (Vivotif) kustansi 33 €, joten rokotuksiin upposi tässä matkakeississä yhteensä pari sataa.

Muuta konkreettista matkavalmistelua en ole oikeastaan tehnyt vaan lähinnä mielessä kasannut listaa tärkeimmistä matka-artikkeleista. Hankintalistalla ovat ainakin rahavyö, munalukko, pistokeadapteri, vaelluskengät ja/tai muut kunnon kävelykengät, sandaalit/tohvelit, toinen pankki-/luottokortti, vedenpitävä takki, sadesuoja rinkalle, hyttysverkko, käsidesi, ripulilääke ja ensiaputarvikkeita. Sopivasti pari kuukautta sitten menin kameranikin kopauttamaan lattiaan niin, että toiminta on ajoittain epävarmaa ja zoom-namiska täysin jumissa ja hajalla. Näin ollen saan etuoikeuden lähteä myös kameramarkkinoille. Kaikesta huolimatta, rinkasta on tultava hyvin kevyt; niin kevyt, että sen kanssa voi huoletta tarpoa kilometrejäkin matkailoa menettämättä.

Hiljattain olen tutustunut mm. majoitussivustoon https://www.airbnb.fi/, jonka kautta yksityiset tahot ympäri maailmaa tarjoavat majoitusta matkailijoille. Puhutaan myös couchsurfingista eli sohvasurffauksesta, jolla reissaaja voi säästää pitkän pennin majoituskuluissaan. Sohvanetsijän on tosin syytä kiinnittää huomiota muiden matkailijoiden antamiin julkisiin palautteisiin ennen yhteydenottoa ja varauksen tekoa. Esim. Lontoosta löysin aivan keskustan tuntumassa sijaitsevan erään elokuva-alalla työskentelevän rennon oloisen miehen paljon positiivisia palautteita saaneen majoitusmahdollisuuden. Hän kertoo pitävänsä ihmisten tapaamisesta ja maksu on vapaaehtoinen. Ihan vain esimerkkinä. Ei sillä, toki minä maksan. En tosin varannut. Vielä. Hö.

Matkareitti pituudestaan huolimatta ei tavallaan ole kovinkaan "vieras ja eksoottinen" vaan pikemminkin hyvin länsimainen, josta selvimmän poikkeuksen tekevät vain Aasian pysäkit. Jätettäköön Afrikka, Etelä-Amerikka, Lähi-itä ja Siperia toistaiseksi kokeneemmille pallontallaajille. Kaukaisimmat kohteet Australia ja Uusi-Seelanti ovat alkujaan länsimaiden siirtokunnista itsenäistyneitä valtioita ja ovat tiettävästi länsimaina tituleerattuja. Olenpa myös kuullut sanottavan, että Uusi-Seelanti sopisi suomalaiselle ilmastonsakin puolesta mainiosti. Sääolosuhteiden ääripäät ovat tosin vielä kauempana toisistaan kuin Suomessa vaihteluvälin yltäessä tropiikin sademetsistä lumeen, jäähän ja pakkaseen.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Maailmanympärimatka – matkareitti

Maailmankarttaa pukkaa. Kiinni jään nyt siitä, ettei lentoja oltu vielä lyöty lukkoon ja ostettu edellisessä postauksessa. Tällaista lentopakettia en jaksanut ja tohtinut itse lähteä etsiskelemään ja kasailemaan, joten hoidin homman (lentojen osalta) mukavasti matkatoimiston kautta. Koska Honolulusta suoraan Sydneyyn ei löytynyt vapaita lentoja sopivalle ajankohdalle, näyttää matkareitti tältä:




1. Lontoo (UK)
2. Keflavik (Islanti)
3. Los Angeles (Kalifornia, USA)
4. Honolulu (Havaiji, USA)
5. Upolu Island (Samoa)
6. Nadi (Fidži)
7. Auckland (Uusi-Seelanti)
8. Sydney (Australia)
9. Brisbane (Australia)
10. Singapore (Singapore)
11. Kuala Lumpur (Malesia)
12. Pariisi (Ranska)

Tarkalleen ottaen en lennä Islannista USA:han vaan poikkean Islannissa Lontoosta käsin, josta sitten jatkan LA:han. Muutoin lennot lopulta järkättiin niin, että samalla reissulla tulee käytyä parissa Tyynenmeren pienemmässäkin saarivaltiossa. Tosin Samoa (5) on ainoastaan nopea välilasku Fidžille (6). Australiassa Sydneystä Brisbaneen kuljen maateitse junalla/bussilla lentojen vastapainoksi.

Tänään konsultoin myös rokotuksista. Otan ainakin rokotteet A- ja B-hepatiittiin, lavantautiin ja uusintakierroksen kurkkumätä-jäykkäkouristukseen. Käyn vastaanotolla 24.6. Japanin aivotulehdus -rokotteen jätin pois sovittuamme, etten Aasiassa poikkea syrjäseuduille. Näin säästin 130 €. Ylipäänsähän matkareitti on melko tautiturvallinen.

Kieltämättä jonkinlainen tiukka sivallus tämä varmaan tulee itselleni olemaan. Mutta on se vain ihan mukava tehdä jotain, kun ei vielä ole ns. "palloja jalassa". (Aivan! Heheh!) Hamsterihirmu menee varmaankin eläinkauppaan hoitoon. Sinällään ei yhtään pelota, pikemminkin vähän jännittää, toisinaan jopa innostaa. Tuli vain sellainen vahva tatsi, että nyt lähden tai unohdan toistaiseksi koko idean (taas). Tuli se kuuluisa sisäinen "momentum".

"Voisinhan tehdä jonkun tosi kivan & mukavan, hieman pienemmän seikkailumatkan, kuten vaikkapa jyystää laivalla Ruotsiin/Tallinnaan, taikka palkita itseni todella, repäistä ja ostaa veret seisauttavan äkkilähdön Kanarialle." Tämä on totta. Voi veljet, se vasta olisikin jotain. Mutta kun kerrankin maailmannurkkana tunnettuun Oseaniaan asti lähtee, on sama tehdä se kunnolla ja katsella maisemia matkalla. Aika on kuitenkin rajallinen, joten projektia ei tästä enää tohdi paisuttaa.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Reissumiestä vaisto vie ♫♫♪♪♫♫♪♫

TADAA! Tässä olisi ensi syksyn ohjelmaa:

1. Lontoo (Englanti)
2. Keflavik (Islanti)
3. Los Angeles (Kalifornia, USA)
4. Honolulu (Havaiji, USA)
5. Sydney (Australia)
6. Auckland (Uusi-Seelanti)
7. Brisbane (Australia)
8. Singapore (Singapore)
9. Kuala Lumpur (Malesia)
10. Pariisi (Ranska)

Työt päättyy elokuulle ja nyt se sitten koittaa: meitsin ikioma reppumatka. Olkoon tämä siirtymäjakso tai joku sellainen (STJS) seuraavaan elämänkoitokseen. Lennot (~4000€) on jo hoidettu syyskuulle, joten lähtö on ilmeisesti tosiasia. Matka-aika ei tule olemaan tavaton. Taannoin haaveilin vuoden reissusta, mutta se ajatus kuopattiin. Tässä on kyse enemmänkin vain ravaamisesta maailman halki tiiviissä tahdissa siinä syksyahdistusta purkaessa. Matkan varrella on paljon vettä, rantoja, satamia, urbaania & vehreää eloa, jopa tulta ja jäätä.

Passi- ja viisumiasiat on kunnossa. Enää käyn ottamassa parit perusrokotukset sekä nappaan jonkin matkavakuutuksen. "Vaik ihan turhaa joku vakuutus, ei mulle mitää käy!" Lisäksi täytyy hieman raha-asioita katsoa, tehdä karkeita budjettilaskelmia yms. Minimimenoilla mennään, rinkka selässä ja makari mukana etsitään ne hostellit ja muut halvat majatalot. Ei liikaa suunnitelmia, kunhan nyt matkareitin ja nimensä muistaa.

Ennen reissua on ostettava jokin kätevä pikkuläppäri ja ulkoinen kovalevy, johon saan kaiken kuvamateriaalin tallennettua. Toinen vaihtoehto on vain ostaa tuhdimpi SD-kortti kameraan nykyisen 8 GB:n rinnalle. Nettiyhteyksiähän löytyy esim. nettikahviloista ja kirjastoista, joissa blogin päivitys matkan aikana onnistuu. Haluan ainakin pitää tavoitteena, että mahdollisuuksien mukaan päivitän blogia matkan ajan ainakin jotenkin. Koko episodin jälkeenhän sitten joka tapauksessa kerkeää dokumentointiin paneutua rauhassa enemmän.

Matkan ehdottomat pääkohteet itselleni ovat nuo kaukaiset Australia ja Uusi-Seelanti. Myös Los Angeles Hollywoodeineen jonkinlaisena epäsäännöllisenä leffadiggarina on kiva nähdä. Taitaapa tänä vuonna Stanley Cupin voittokin mennä sinne (Los Angeles Kings). Eurooppalaisittain uniikki ja eksoottinen Islanti maustaa matkan tulella ja jäällä. Havaiji on fiilistelyyn ja Singapore + Kuala Lumpur Aasia-kokemukseen. Lontoo aloittaa ja Pariisi päättää reissun jouhevasti kuuluisina perus kaupunkistoppeina, joissa voi lukaista lehden ja poiketa vaikka snägärille.

Niin, että kiitos vain porukoille rinkasta! Nyt sille tuleekin käyttöä. Ehkäpä uskallan sotkea sillä Herajärven kierroksenkin joskus, jos se tästä kierroksesta selviää.

Olkoon tämä ko. patikkaa koskeva ensimmäinen kirjoitus; olkoon tämä jäänmurtaja, kanavan aukaisija.