Kun joku sanoo lähtevänsä maailmanympärimatkalle, perinteisesti sen takana arvellaan olevan lottovoitto tai jokin muu vastaava onnenkantamoinen. Tosiasiassa maailmankierroksen voi heittää hyvinkin edukkaasti. Yhtä universaalia kustannusarviota on mahdoton laatia, koska matkan kokonaishintoja on olemassa yhtä paljon kuin matkailijoita. Järkevällä suunnittelulla kustannustietoinen reissaaja voi tosin säästää paljon.
Liikkumiskulut söivät noin puolet koko piirakasta: 5443 euroa. Ymmärrettävästi tämä on lentokulujen ansiota: 16 lentoa maksoi 4410 euroa. Näin kaikkeen muuhun liikkumiseen (juna, metro, bussi, taksi, laiva) kului 1033 euroa (~9,65€/pv). Majoittuminen maksoi toiseksi eniten: 2002 euroa. 106 yön matkalla käytin maksullista majoitusta 102 kertaa (neljä yötä lentokentällä). Yhden yön keskimääräiseksi hinnaksi saamme siis noin 19,63 euroa. 1171 euron ruokakulut 107 päivän matkalla tarkoittaa noin 10,94 euroa ruokaan päivää kohden. Turistiaktiviteetit kaikkine maksuineen ja pääsylippuineen maksoivat 1291 euroa. Kustannuslaji "muu" viittaa moniin pieniin ja sekalaisiin kustannuseriin, joiden eritteleminen ei tässä ole tarpeen.
Matkan kustannusrakenteessa suurimmat menoerät ovat yleensä liikkumis-, majoitus- ja ruokakustannukset. Tämän lisäksi matkakassaa laihduttavat esimerkiksi rokotukset, vakuutukset, turistiaktiviteetit, pääsymaksut, matkamuistot ja tuliaiset. Tässä tarkastelen kolmen ja puolen kuukauden, tarkalleen 107 päivän mittaisen, maailmanympärimatkan kustannuksia.
Matkani maksoi yhteensä 11 082 euroa. Oheinen kuvaaja havainnollistaa kustannusjakaumaa ja ilmoittaa kustannuslajien prosentuaaliset osuudet euromäärineen kokonaiskustannuksista. Tarkastelkaamme hetki hiljentyen, ehkä jopa horrokseen vaipuen, tätä pyöreää ihmettä. Jos sammut, pysy silti kriittisenä.
 |
| Kustannukset 107 päivän matkalta. |
Liikkumiskulut söivät noin puolet koko piirakasta: 5443 euroa. Ymmärrettävästi tämä on lentokulujen ansiota: 16 lentoa maksoi 4410 euroa. Näin kaikkeen muuhun liikkumiseen (juna, metro, bussi, taksi, laiva) kului 1033 euroa (~9,65€/pv). Majoittuminen maksoi toiseksi eniten: 2002 euroa. 106 yön matkalla käytin maksullista majoitusta 102 kertaa (neljä yötä lentokentällä). Yhden yön keskimääräiseksi hinnaksi saamme siis noin 19,63 euroa. 1171 euron ruokakulut 107 päivän matkalla tarkoittaa noin 10,94 euroa ruokaan päivää kohden. Turistiaktiviteetit kaikkine maksuineen ja pääsylippuineen maksoivat 1291 euroa. Kustannuslaji "muu" viittaa moniin pieniin ja sekalaisiin kustannuseriin, joiden eritteleminen ei tässä ole tarpeen.
Liikkumiskulujen suuri suhteellinen osuus on odotettua, koska ostin paljon lentoja ja samalla yritin säästää melkein kaikessa muussa. Hintatehokas ratkaisu oli One World -lentoallianssin tarjoama maailmanympärilippu, johon sisällytin 10 lentoa. Se muodosti matkan rungon, jonka lisäksi ostin 6 erillislentoa. Muihin julkisiin liikennevälineisiin käytin keskimäärin noin 10 euroa päivässä. Helppo johtopäätös on se, että liikkuminen maksaa, mutta suurena menoeränä se sisältää myös paljon säästöpotentiaalia.
Yhden majoitusyön keskimääräinen hinta 19,63 euroa on rimaa hipoen tavoitteessani: alle 20 eurossa. Kun yhtä 115,95 euron hotelliyötä ei oteta huomioon, tippuu hinta 18,67 euroon. Kallein yöni oli edellä mainittu 115,95 euroa, ja halvin peräti 2,85 euroa. Majoituskuluissa voi säästää paljon, jos on kykenevä tinkimään mukavuuksista. Matkaani sisältyi 34 eri majoitusta, joista 31 oli hostellien makuusaleja. Ilman niiden ansiota olisi budjetti tilanteeseeni nähden räjähtänyt käsiin.
Päiväkohtainen ruokakulu 10,94 euroa on useiden runsaampien ja niukempien matkapäivien tasapainopiste. Joskus käytin ruokaan alle 5 euroa päivässä tai en ollenkaan, ja toisinaan taas tein ruokaostoksia yli 20 eurolla. Myös ruokakuluissa hain säästöjä enkä syönyt ravintolassa kuin muutamia kertoja, ja niistäkin melkein kaikki eurooppalaisittain hyvähintaisessa Kaakkois-Aasiassa. Niin ikään hostellien yhteiskeittiöt ovat ruokakulutietoisen hyvä ystävä. Keittiössä saattaa olla "ilmainen ruoka" -hylly, josta voi tehdä löytöjä. Allekirjoittanut poimi mukaan leipää, hilloa, muroja, maitoa, teetä, hedelmiä, spagettia ja riisiä.
Aktiviteettikulut sisältävät kaikki pääsymaksuista, nähtävyyksistä ja tekemisen riemusta aiheutuneet kustannukset. Etenkin tämä kustannuslohko on aina matkustajansa näköinen, ja se muotoutuu vain henkilön omien intressien pohjalta. Mitä haluan nähdä? Mitä haluan tehdä? Matkan suunnitteluvaiheessa en ollut varsinaisista toiminnallisista aktiviteeteista juurikaan kiinnostunut, mutta reissun aikana yllättäen jokin muuttui; jokin sisälläni värähti/revähti. Sen seurauksena kustannukset kasvoivat tuhat euroa, ja sitä en kadu. Jos ei huokeimmat, sanoisin niiden olleen elämäni "huikeimmat" kustannukset. Näin ollen myös tosisäästäjien on hyvä varata matkakassaansa "nyt tai ei koskaan" -tilanteiden varalta väljyyttä.
Liikkumis-, majoitus-, ruoka- ja aktiviteettikulujen ulkopuolelle jää monien pienten ja sekalaisten kulujen joukko, jotka olen tässä esityksessä yhdistänyt kulukategoriaksi "muu". Se sisältää matkavalmisteluihin (vakuutukset, rokotukset, tarvikehankinnat) ja matkan aikana tehtyihin hankintoihin liittyviä, usein odottamattomiakin kuluja. Tähän kategorisoin jopa pankin automaattinostoista perimät lisämaksut. Useat yllättävät matkan aikaiset lisäkulut onkin hyvä huomioida budjetissa; esimerkiksi itselläni hajosi kamera sekä ilmeni tarve isommalle muistikortille.
Loppujen lopuksi, kaikki edellä esitetty on vain yhden matkan hinnastoa. Sitä voi kuitenkin jokainen matkaa suunnitteleva vilpittömästi tarkastella, tehdä siitä omat johtopäätöksensä ja soveltaa omaan tapaukseensa. Tarkastelua on hyvä suorittaa oman säästöpoliittisen linjani valossa: liikkumisessa ja aktiviteeteissa tein suurimmat uhraukset (=maksoi mitä maksoi), kun taas säästöjä hain nimenomaan ruoassa ja majoituksessa. Viimeistellympää ravintoympyrää ja pehmeämpää sänkyä hakevan onkin hyvä huomioida tämä linjani kustannuksiani tutkiessaan ja omaa kuluarviota tehdessään. Vaikka itse voi vaikuttaa paljon, kehyksiä kustannuksien suuruudelle asettaa myös matkakohteiden yleinen hintataso.
Matkan suunnitteluvaiheessa tavoitehinta oli kompakti 10 000 euroa, joten pääsin siihen tyydyttävästi.
11 082 euroa on itselleni valtava rahaläjä, mutta en kadu päätöksiäni. Reissu on tehty ja maksettu, eikä kukaan ota sitä itseltäni koskaan pois. Tässä kirjoituksessa olen tarkastellut retkeä vain yhdestä tavattoman kapeasta raosta, rahan näkökulmasta. Tämä näkökulma ei tee matkan arvon mittaukselle juurikaan oikeutta, mutta jostain syystä siitä on luontevaa aloittaa. Näin ainakin heti ymmärtää, kuinka matkan arvo rahassa kalpenee matkakokemuksen todelliseen arvoon nähden.
Yhden majoitusyön keskimääräinen hinta 19,63 euroa on rimaa hipoen tavoitteessani: alle 20 eurossa. Kun yhtä 115,95 euron hotelliyötä ei oteta huomioon, tippuu hinta 18,67 euroon. Kallein yöni oli edellä mainittu 115,95 euroa, ja halvin peräti 2,85 euroa. Majoituskuluissa voi säästää paljon, jos on kykenevä tinkimään mukavuuksista. Matkaani sisältyi 34 eri majoitusta, joista 31 oli hostellien makuusaleja. Ilman niiden ansiota olisi budjetti tilanteeseeni nähden räjähtänyt käsiin.
Päiväkohtainen ruokakulu 10,94 euroa on useiden runsaampien ja niukempien matkapäivien tasapainopiste. Joskus käytin ruokaan alle 5 euroa päivässä tai en ollenkaan, ja toisinaan taas tein ruokaostoksia yli 20 eurolla. Myös ruokakuluissa hain säästöjä enkä syönyt ravintolassa kuin muutamia kertoja, ja niistäkin melkein kaikki eurooppalaisittain hyvähintaisessa Kaakkois-Aasiassa. Niin ikään hostellien yhteiskeittiöt ovat ruokakulutietoisen hyvä ystävä. Keittiössä saattaa olla "ilmainen ruoka" -hylly, josta voi tehdä löytöjä. Allekirjoittanut poimi mukaan leipää, hilloa, muroja, maitoa, teetä, hedelmiä, spagettia ja riisiä.
Aktiviteettikulut sisältävät kaikki pääsymaksuista, nähtävyyksistä ja tekemisen riemusta aiheutuneet kustannukset. Etenkin tämä kustannuslohko on aina matkustajansa näköinen, ja se muotoutuu vain henkilön omien intressien pohjalta. Mitä haluan nähdä? Mitä haluan tehdä? Matkan suunnitteluvaiheessa en ollut varsinaisista toiminnallisista aktiviteeteista juurikaan kiinnostunut, mutta reissun aikana yllättäen jokin muuttui; jokin sisälläni värähti/revähti. Sen seurauksena kustannukset kasvoivat tuhat euroa, ja sitä en kadu. Jos ei huokeimmat, sanoisin niiden olleen elämäni "huikeimmat" kustannukset. Näin ollen myös tosisäästäjien on hyvä varata matkakassaansa "nyt tai ei koskaan" -tilanteiden varalta väljyyttä.
Liikkumis-, majoitus-, ruoka- ja aktiviteettikulujen ulkopuolelle jää monien pienten ja sekalaisten kulujen joukko, jotka olen tässä esityksessä yhdistänyt kulukategoriaksi "muu". Se sisältää matkavalmisteluihin (vakuutukset, rokotukset, tarvikehankinnat) ja matkan aikana tehtyihin hankintoihin liittyviä, usein odottamattomiakin kuluja. Tähän kategorisoin jopa pankin automaattinostoista perimät lisämaksut. Useat yllättävät matkan aikaiset lisäkulut onkin hyvä huomioida budjetissa; esimerkiksi itselläni hajosi kamera sekä ilmeni tarve isommalle muistikortille.
Loppujen lopuksi, kaikki edellä esitetty on vain yhden matkan hinnastoa. Sitä voi kuitenkin jokainen matkaa suunnitteleva vilpittömästi tarkastella, tehdä siitä omat johtopäätöksensä ja soveltaa omaan tapaukseensa. Tarkastelua on hyvä suorittaa oman säästöpoliittisen linjani valossa: liikkumisessa ja aktiviteeteissa tein suurimmat uhraukset (=maksoi mitä maksoi), kun taas säästöjä hain nimenomaan ruoassa ja majoituksessa. Viimeistellympää ravintoympyrää ja pehmeämpää sänkyä hakevan onkin hyvä huomioida tämä linjani kustannuksiani tutkiessaan ja omaa kuluarviota tehdessään. Vaikka itse voi vaikuttaa paljon, kehyksiä kustannuksien suuruudelle asettaa myös matkakohteiden yleinen hintataso.
Matkan suunnitteluvaiheessa tavoitehinta oli kompakti 10 000 euroa, joten pääsin siihen tyydyttävästi.
11 082 euroa on itselleni valtava rahaläjä, mutta en kadu päätöksiäni. Reissu on tehty ja maksettu, eikä kukaan ota sitä itseltäni koskaan pois. Tässä kirjoituksessa olen tarkastellut retkeä vain yhdestä tavattoman kapeasta raosta, rahan näkökulmasta. Tämä näkökulma ei tee matkan arvon mittaukselle juurikaan oikeutta, mutta jostain syystä siitä on luontevaa aloittaa. Näin ainakin heti ymmärtää, kuinka matkan arvo rahassa kalpenee matkakokemuksen todelliseen arvoon nähden.
